Uncharted 3

Tänään on 18. toukokuuta 2024!
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Uncharted 3: Drake's Deception
U3mediapäiväkirja.png
Olennaista
Tekijä Naughty Dog / Amy Hennig
Julkaisuvuosi 2011
Linkki http://unchartedthegame.com

Uncharted 3 on yhden PlayStationin tunnetuimman pelisarjan kolmas osa. Peli oli aikanaan arvostelumenestys, monen mielestä paras peli heti kakkososan jälkeen. Syitä kolmosen huonommalle menestykselle voi löytää useita, kuten sen, että sen tarina on heikompi ja sen, että kiipeilyosuudet ovat liian yksinkertaistettuja,[1] mutta ainakin peli onnistui tuomaan katsojilleen hienoa tulta, vettä ja hiekkaa. Pelin tekijöiden tavoitekin oli saada nämä toimimaan halutulla tavalla - etenkin hiekka.

Juoni lyhyesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisältää spoilereita - lue omalla vastuulla

Nathan Drake ja Victor Sullivan ovat vihdoin yhyttäneet henkilön, jolla on koodinpurkaja, joka on avain[2] kadonneen sivilisaation aarteen löytämiseksi. Nate ja kumppanit lähtevät etsimään kahden ristiritarin hautaa, joissa kummassakin on puolikas esineestä, joka paljastaa, missä kerrotaan, missä kadonnut kaupunki on. Sankarien ja konnien tie vie Jemeniin, jossa Naten isähahmo, Sully, kaapataan. Tästä alkaa pitkällinen pelastusreissu, joka ei suju aivan suunnitelmien mukaan. Naten suorittaessa pelastusretkeään pahikset ovat saaneet päivien etumatkan. Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen: pahiksille on juuri lähdössä lentokoneellinen lisätarvikkeita. Nathan ja pahisten kulkuväline ovat huono yhdistelmä, eli toisin sanoen jotain menee pieleen taas, mutta onneksi avulias paikallinen pelastaa Naten varmalta kuolemalta. Yhdessä he pelastavat Sullyn ja saavat selville jotain pahisten motiiveista: ehkä se ei olekaan aarre, jonka perässä he juoksevat.

Juonipaljastukset jatkuvat mahdollisesti alempana

Tämän vuosisadan Indiana Jones[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nathan Drakea on sanottu Indiana Jonesin työn jatkajaksi. Molemmat etsivät aarteita, joita ei voi vain myydä, ja molemmat tappelevat pahojen tyyppien kanssa. Tämä on tietenkin aika yleistävä vertaus, mutta lähempiäkin yhtäläisyyksiä löytyy. Indiana Jones ja viimeinen ristiretki, sarjan kolmas osa, alkoi eräällä Indyn lapsuudenseikkailulla, joka toimi lähtölaukauksena koko tarinalle. Myös U3 sisältää kohtauksen, jossa käsitellään tarinan alkua Naten nuoruudessa. Tämä kohtaus tosin esitetään takaumana eikä prologina, kuten Indyn kohdalla.

Toinen olennainen yhtäläisyys näiden kahden teoksen välillä on se fakta, että molemmat kuvaavat isän ja pojan tarinan. Eräässä vaiheessa kumpaakin elokuvaa[3] tämä isähahmo kaapataan, toinen siksi, että hän tietää, missä kadonnut kaupunki on ja toinen siksi, että hän yrittää pelastaa henkilön, joka tietää, missä kadonnut kuppi on. Huomionarvoista on myös se, että molemmissa tapauksissa pelastusoperaatio tapahtuu hevosin.

Jos palataan hieman taaksepäin, huomataan, että sekä Indy että Nate jahtasivat ristiretkeläisen hautaa saadakseen lisävihjeitä. Molemmissa tapauksissa paikka sytytetään tuleen, mutta sankarit onnistuvat pakenemaan vammoitta.

Edellä mainitut esimerkit voivat toki olla sattumaa, mutta ken tietää...

Hahmot luovat tarinan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laskiessani nimettyjen hahmojen määrää törmäsin mielenkiintoiseen lukusuhteeseen 2:1. Luku siis kuvaa miesten ja naisten suhteellista lukumäärää nimetyistä hahmoista. Suhde päti niin sankareihin kuin roistoihinkin. Vaikka nimettyjä naishahmoja onkin kokonaiset kolme kappaletta, he eivät koskaan pelin aikana puhu keskenään. Tämä johtuu toki siitä, että yksi vaihtuu kesken pelin toiseen ja kolmas on roistojen pomo.

[4]

Moni tarina ei ole kummoinen ilman muistettavia, kenties arkkityyppisiä hahmoja (kaikki hahmot jokaisessa tarinassa ovat aina enemmän tai vähemmän arkkityyppisiä). Tämäkin peli on täynnä sellaisia.

  • Nate on tyypillinen sankari, jollaisia löytyy käytännössä kaikkialta.
  • Sully on sankarin isä ja opettaja.
  • Chloe on tavanomainen hyvä paholaistyttö. (Ilmenee enemmän kakkososassa; tässä hän on lähinnä sivuhahmona.)
  • Elena on joka paikasta löytyvä sankarin rakkauden kohde - tosin tässä osassa toistaiseksi entinen sellainen.
  • Charlie on stereotyyppinen vitsailun kohde, ehkä hieman hidas ja aggressiivinen. Mutta jollekinhan ne homovitsit täytyy heittää.
  • Naisroistojen tyyppejä on rajallinen määrä.[5] Marlowe on näistä se herttainen mummeli, jossa ei ole mitään herttaista.
  • Talbot on mitäänsanomaton pukumies, hieman taikurimainen. Pelin aikana pelaaja ei saa tietää hänestä paljoakaan.
  • Rameses on normien mukainen moderni "bisnes"merirosvo, jolla on tunnistettava aksentti.[6]

Eräässä arvostelussa kerran sanottiin Uncharted-sarjan tarinoiden olevan hyvin hahmovetoisia. Tämän huomaa erityisesti siitä, että dialogia (ja monologia) on hyvin paljon myös välinäytösten ulkopuolella. Ehkä olennaisinta tässä huomiossa on se, että pelaaja pystyy samaistumaan päähenkilöön, jolla on elämä, paljon paremmin kuin sellaiseen, jonka taustoista ei puhuta tippaakaan.

Yhteenveto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kukapa ei pitäisi seikkailija-arkeologien seikkailuista? Siksi kai Indiana Jones -elokuvatkin olivat niin suosittuja: mittaamattoman arvokkaita aarteita, vieraita kulttuureja, kuvankauniita maisemia, unohtumatonta musiikkia[7] ja vallanhimoisia roistoja.

Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Lue ensin Vaarallinen romanssi) Ja tässäkin käytetään samaa pysäyttämistemppua,[8] tosin vähän lievemmin - ja Nateen.

Lähteet ja viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

<references>

  1. Case in point: Punaiset kädensijat
  2. Siis tämä ei ole se avain, vaan sellainen esine, joka paljastaa salaisuutensa avaimella, joka on Natella.
  3. Tai peliä, aivan sama
  4. Miten ihmeessä tämän saa asettumaan siististi tekstin sekaan?
  5. On miesroistojenkin, mutta naisilla roolit ovat spesifimmät
  6. Sano "business" jollain hauskalla aksentilla ja yritä samalla uhkailla vankia. Todennäköisyys, että saat käsityksen, mistä puhun, on kohtuullisen suuri.
  7. Vaikka U3:n musiikit eivät ihan John Williamsin teoksille pärjää, oli pelissä silti pari aika toimivaa musiikinpätkää. Se sanoo jo jotain, jos kolme niistä löytää itsensä TV Tropesin Awesome Music -osiosta.
  8. Pitäisi oikeasti testata, toimiiko se oikeasti