Vanha päiväkirjani
| Päiväkirja ja muita piirustuksia | |
|---|---|
 | |
| Olennaista | |
| Tekijä | Epifyytti (minä) |
| Julkaisuvuosi | 2007 |
| Linkki | [sis. henk.koht. tietoja] |
Eräänä päivänä löysin hyllyni perukoilta vanhan ala-asteaikaisen päiväkirjani. Siihen aikaan päiväkirjatkin kirjoitettiin paperisivuiseen kirjaan. Jos ei oteta huomioon lyhyttä päiväkirjaosuutta ja sitä, että käsialastani ei tahtonut oikein ottaa selvää, jää jäljelle kasa piirroksiani. Suurin osa näistä oli sarjakuvia, joissa seikkaili muuan kymmenvuotias[1] etanahahmo,[2] jonka design muistuttaa ulkoisesti erästä Paavo Pesusienessä ollutta nilviäistä.
Etanan seikkailut, osa 1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sarjakuvien piirtely oli minusta kolmannella luokalla hauskaa, joten niitähän päiväkirja oli täynnä. Päähahmona niissä oli usein sivun kuvassakin näkyvä etana. Tarinat käsittelivät pääasiassa päähenkilön joutumista kummallisiin paikkoihin, kuten esimerkiksi autiosaarelle, kuuhun, Linnanmäelle, jurakaudelle, rannalle, jääkaudelle, loputtomaan hissiin, Helsinkiin ja tietokoneen syövereihin. Mahtuipa mukaan myös muuan kuussa kasvava radioaktiivinen puska, joka sai etanan muuttumaan terävähampaiseksi kolmisilmäiseksi (yhdessä silmässä ylimääräinen suu), kolmikotiloiseksi (yhdessä kotilossa korva, yhdessä piikit ja yhdessä viitta) ja nelihäntäiseksi mutantiksi.
Ehkä selkein juoni oli supersankaritrilogiallani. Harmi, etten koskaan saanut sitä valmiiksi. Olisi ollut hauska nähdä, kuinka lopulta olisi käynyt.
Etanan seikkailut, osa Star Wars[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koska olin Star Wars -fani jo kauan ennen kuin näin ensimmäistäkään elokuvaa, oli vain luonnollista, että tekisin jossain vaiheessa cross-overin. Sarjakuvat kertovat Luken saappaisiin joutuneen etanan matkasta jediksi - vain 59 ruudussa.[3]
Kokonaisuudessaan tarina meni näin:
- Episodi I - Etana yrittää kloonata itselleen armeijaa taisteluun erästä suurrikollista vastaan, mutta käyttääkin vahingossa väärää laitetta ja joutuu kaukaiseen galaksiin kauan sitten. Siellä R2 näyttää hänelle viestin, jossa Vader (tai sen etanakorvike) uhkailee häntä ja Obi-Wan antaa hänelle valomiekan.
- Episodi II - Etana matkustaa Dagobahiin saamaan koulutusta Yodalta ja lähtee sitten Kuolemantähdelle kohtaamaan kohtaloansa. Kuolemantähdellä on kuitenkin vastassa vastaanottokomitea.
- Episodi III - Etana voittaa vastaanottokomitean viimeisen jäsenen ja käy kaksintaisteluun Vaderia vastaan, mutta juuri kun hän on voittamassa, hän huomaa Vaderin olevan hänen isänsä. Isä joutuu lähtemään kokoukseen, sillä on liian myöhäistä, ja etana palaa kotiinsa.
Koska tämä on ainoa täysin kokonaisena säilynyt piirtelyni, otan sen tarkempaan analyysiin (kuitenkin lyhyesti ja ranskalaisin viivoin):
- Feministinen näkökulma: Koko tarinassa esiintyy tasan yksi nainen, eikä sekään ole Leia, vaan sankarin äiti, joka kutsuu syömään. Miespuoleisten hahmojen määräkään tosin ei ole kovin suuri: sankarin lisäksi niitä on vain kolme.
- Monikulttuurinen näkökulma: Mustia tyyppejä on vain yksi, ja sekin on musta vain siksi, koska pahikset pukeutuvat mustaan. Eikä etanoilla ole oikein ihonvärejä: loput hahmot sisältävät pääasiassa sinistä, vihreää, vaaleanpunaista ja violettia.
- ...
Se lyhyt päiväkirjaosio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Olkoonkin lyhyt, sieltä löysin pari ihan jännää tositarinaa (nimiä säädetty).
Kun olin ensimmäisellä luokalla, iltapäiväkerhossani oli muuan ohjaaja nimeltä Robert ja pari ongelmalasta, joiden nimet olivat vaikkapa Josef ja Heinrich. Robertin mielestä hyvä kurituskeino oli laittaa ongelmatapaukset vessaan jäähylle. Se saattoi ehkä toimiakin, mutta ongelmaksi se tuli, kun minulla oli hätä ja joku oli vessakeikalla. Toisella luokalla menin toiseen iltapäiväkerhoon, jonne myös tuli tämä Heinrich. Yhtenä päivänä hän kertoi minulle, että Robert oli saanut potkut, sillä hän oli kuristanut jotain lasta, niin että tämä oli joutunut sairaalaan. Robertista ei sen jälkeen kuulunut enää mitään.
Kun olin seitsemänvuotias, olivat Jammu-sedän jalanjälkien seuraajat muotia.[4] Yhdessä vaiheessa joku luokkalaiseni vannoi nähneensä pakettiauton kiertelemässä koulun ympärillä...
...ja hyviä opetuksia: Pipareita ei kannata tunkea hansikkaisiin.
